Ateistifilosofi Dawkins: Down-lapset abortoitava
"Abortoi se ja yritä uudelleen. On moraalitonta saattaa se maailmaan, jos on mahdollisuus toimia toisin."
Näin twiittaa kuuluisa ateistifilosofi ja evoluutiobiologi Richard Dawkins vastauksena erään twitter-käyttäjän eettisiin pohdintoihin, jotka liittyivät Down syndrooman omaaviin lapsiin ja aborttiin. Kommentti sai Dawkinsin ympärille suuren mediamyrskyn ja häntä on verrattu jopa Hitleriin.
Milläköhän tavalla Richard Dawkinsin mielestä mahtaa moraaliton teko olla se, että Down-lapsen jättää tappamatta?
Ehkäpä Dawkins ajattelee, että Downin oireyhtymän omaava lapsi - ja myös hänen perheensä - joutuu kärsimään niin paljon elämästä, että siksi lapsi on parempi tappaa.
En taida olla ainoa, joka ei pidä tästä logiikasta.
Ensinnäkin tällä ajattelulla jätetään huomiotta eräs tärkeä seikka: vaikka Down-lapsen hoitaminen voi koitua "normaalia" lasta raskaammaksi, useat Down-lapsen vanhemmat ajattelevat, että lapsi on tuonut heille erityistä iloa elämään nimenomaan omalla elämänmyönteisyydellään. Down-lapset ovat myös yleensä hyvin tunteellisia ihmisiä. Tällaisen erityisen haavoittuvaisen lapsen vanhemmat kykenevät helpommin näkemään maailman avarammin.
"Katsomme maailmaa avarammin silmin ja osaamme asettautua toisten ihmisten asemaan paremmin. En voi sanoa, ettemmekö valittaisi niistä pienistä arkisista vastoinkäymisistä, mutta osaamme asettaa ne erilailla mittasuhteisiin kuin ennen." (www.downiaiset.fi, Nina ja Nella)
Tunnetulla kirjailijalla Tapio Puolimatkalla ja hänen vaimollansa Mia Puolimatkalla on Down-lapsi nimeltään Mikael.
– Down-lapsi voi olla hyvin onnellinen. Mikael on erittäin iloinen ja avoin. Hänessä on herkkyyttä ja rakkautta, joka riisuu roolit ihmisiltä. Näin on käynyt myös perheessämme. Mikaelilla on hämmästyttävän herkkä oikeudentaju, ja siksi hän voi loukkaantua
pienestä varomattomasta äänenpainostakin. (http://www.tapiopuolimatka.net/89)
Se, että Down-lapsen elämästä tulisi poikkeuksetta huonoa on täysin myytti. Myöskin se on myytti, että Down-lapsen vanhempien elämä olisi täysin pilalla lapsen ansiosta. Oikeastaan tilanne on jopa päinvastoin: Down-lapset ovat yleensä harvinaislaatuisen elämänmyönteisiä ja iloisia ihmisiä, jotka luovat ympärilleenkin iloa ja positiivisuutta. Kenen tahansa lapsen elämästä voi tulla huono. Mielestäni se, että pelätään elämästä tulevan huonoa, ei oikeuta sen riistämiseen. Loogisesti siis Dawkins ei voi tarkoittaa kommentillaan sitä, että abortti Down-lapsen kohdalla olisi jotenkin sankarillinen teko.
Ja vaikka Down-lapsen elämästä tulisikin surkeaa, en pidä sitä silti oikeutettuna syynä tappamiseen. Ihmiselämä on mittaamattoman arvokasta riippumatta siitä, millaista hänen elämänsä on.
Dawkinsin näkemys on helpompi hyväksyä, jos ymmärtää sen näkökulman, mikä hänellä on. Hänen mielestään nimittäin syntymätön lapsi on verrattavissa sikaan. Syntymätön lapsi on Dawkinsille vain solumassaa, ei suinkaan ihmiselämää.
Tämä on ikävä kyllä näkemys, joka on suuressa suosiossa nykyään. Naisille, jotka ovat vaikean valinnan edessä miettiessään aborttia vaihtoehtona valehdellaan, että abortin kohde ei ole lapsi ollenkaan vaan vain jonkinlaista alkeellista solumassaa. Kuitenkin lapsen kaikki geneettiset ominaisuudet silmien ja ihon väristä lähtien on määritelty jo hedelmöityksessä, vaikkakaan kaikki ominaisuudet eivät ole läheskään kehittyneet. Biologinen tosiasia on, että elämä alkaa hedelmöityksestä; siinä täysin uniikki ihmisyksilö on saanut alkunsa. "Alusta asti kyseessä on olemukseltaan täysin valmis (vaikkei vielä täydellisesti kehittynyt) ihminen." (Hyviäuutisia)
Syntymättömän lapsen sydän alkaa lyömään ja hänellä on aivotoimintaa jo seitsemännellä viikolla. Kun päästään kymmenenteen viikkoon lapsella toimii jo kaikki elimet. "Tämä kaikki tapahtuu siis kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän jälkeen mitään uutta ei enää kehity tai ala toimia naisen kohdussa. Lapsi vain kasvaa ja odottaa pääsyään kohdun ulkopuolelle. Kaikesta tästä huolimatta tässä vaiheessa käytännössä kuka tahansa nainen voi päättää tehdä abortin, ja näitä abortteja kutsutaan vielä 'aikaisiksi'." (Hyviäuutisia)
Dawkins on twiitannut useasti aiheeseen liittyen sen jälkeen, kun hänen kommenttinsa sai aikaan mediamyllytyksen. Yhdessä twiittauksessa Dawkins toteaa:
"Jos abortti olisi todella sama asia kuin lapsen murhaaminen, kukaan ei suosisi sitä. Eikö ole ITSESTÄÄN SELVÄÄ, että sinä olet kadottanut pointin?"
Niin. Jos tämä ajatusmalli todella olisi kaikilla ihmisillä, meillä olisi varmaan edelleen orjia ja mahdollisesti holokaustikin. Dawkins ei kykene viemään ajatustaan johdonmukaisesti läpi (ainakin toivon niin). Saman ajatusmaailman omaavia kommentteja löytyy historiasta varmasti paljonkin:
-Jos orjat olisivat todella ihmisiä, kukaan ei ajattelisi, että he eivät ole ihmisiä.
-Jos juutalaisten murhaaminen todella olisi sama asia kuin ihmisen murhaaminen, kukaan ei suosisi sitä.
Dawkinsin argumentti yksinkertaisesti katkeaa Humen giljotiiniin: Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Se, että Dawkinsia verrataan Hitleriin, lyö mielestäni reilusti yli, mutta en kykene kieltämään, etteikö väitteessä jotain minimaalista perää olisi.
Jeesus kuoli jokaisen ihmisen puolesta. Aivan jokaisen. Jeesuksen ristintyö tuo todellisen tasa-arvon kaikille. Jeesus ei pelastanut ketään hänen ansioidensa mukaan, vaan armosta. Jeesus ei rakasta ketään ihmistä hänen ulkoisien ominaisuuksien, älyllisen kyvykkyyden tai suoritusten ansiosta. Jeesukselle jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas täysin riippumatta hänen ominaisuuksistaan.
"Kun vammainen lapseni oli täyttänyt kolme vuotta, ymmärsin ensimmäisen kerran, että hän tekee minusta naisen. - - Koko persoonallisuuteni, uskomukseni, arvoni, tekoni ja menneisyyteni avautuivat katseltavakseni uusin silmin ja nyt ymmärsin, että olinkin elänyt hirvittävässä itsepetoksessa miltei koko elämäni ajan. Vasta nyt tajusin, mitä merkitsee olla aito, kaunis ja puhdas nainen. Lapseni haavoittuvuus avasi minut hänen pehmeälle ja täysin pyyteettömälle rakkaudelleen, jonka suojissa uskalsin särkyä vielä kerran - noustakseni naiseuteni aamuruskoon kuin ihmeellinen feenikslintu." -Isaela (Minkä arvoinen on ihminen? s. 320)
Näin twiittaa kuuluisa ateistifilosofi ja evoluutiobiologi Richard Dawkins vastauksena erään twitter-käyttäjän eettisiin pohdintoihin, jotka liittyivät Down syndrooman omaaviin lapsiin ja aborttiin. Kommentti sai Dawkinsin ympärille suuren mediamyrskyn ja häntä on verrattu jopa Hitleriin.
Milläköhän tavalla Richard Dawkinsin mielestä mahtaa moraaliton teko olla se, että Down-lapsen jättää tappamatta?
Ehkäpä Dawkins ajattelee, että Downin oireyhtymän omaava lapsi - ja myös hänen perheensä - joutuu kärsimään niin paljon elämästä, että siksi lapsi on parempi tappaa.
En taida olla ainoa, joka ei pidä tästä logiikasta.
Ensinnäkin tällä ajattelulla jätetään huomiotta eräs tärkeä seikka: vaikka Down-lapsen hoitaminen voi koitua "normaalia" lasta raskaammaksi, useat Down-lapsen vanhemmat ajattelevat, että lapsi on tuonut heille erityistä iloa elämään nimenomaan omalla elämänmyönteisyydellään. Down-lapset ovat myös yleensä hyvin tunteellisia ihmisiä. Tällaisen erityisen haavoittuvaisen lapsen vanhemmat kykenevät helpommin näkemään maailman avarammin.
"Katsomme maailmaa avarammin silmin ja osaamme asettautua toisten ihmisten asemaan paremmin. En voi sanoa, ettemmekö valittaisi niistä pienistä arkisista vastoinkäymisistä, mutta osaamme asettaa ne erilailla mittasuhteisiin kuin ennen." (www.downiaiset.fi, Nina ja Nella)
Tunnetulla kirjailijalla Tapio Puolimatkalla ja hänen vaimollansa Mia Puolimatkalla on Down-lapsi nimeltään Mikael.
– Down-lapsi voi olla hyvin onnellinen. Mikael on erittäin iloinen ja avoin. Hänessä on herkkyyttä ja rakkautta, joka riisuu roolit ihmisiltä. Näin on käynyt myös perheessämme. Mikaelilla on hämmästyttävän herkkä oikeudentaju, ja siksi hän voi loukkaantua
pienestä varomattomasta äänenpainostakin. (http://www.tapiopuolimatka.net/89)
Se, että Down-lapsen elämästä tulisi poikkeuksetta huonoa on täysin myytti. Myöskin se on myytti, että Down-lapsen vanhempien elämä olisi täysin pilalla lapsen ansiosta. Oikeastaan tilanne on jopa päinvastoin: Down-lapset ovat yleensä harvinaislaatuisen elämänmyönteisiä ja iloisia ihmisiä, jotka luovat ympärilleenkin iloa ja positiivisuutta. Kenen tahansa lapsen elämästä voi tulla huono. Mielestäni se, että pelätään elämästä tulevan huonoa, ei oikeuta sen riistämiseen. Loogisesti siis Dawkins ei voi tarkoittaa kommentillaan sitä, että abortti Down-lapsen kohdalla olisi jotenkin sankarillinen teko.
Ja vaikka Down-lapsen elämästä tulisikin surkeaa, en pidä sitä silti oikeutettuna syynä tappamiseen. Ihmiselämä on mittaamattoman arvokasta riippumatta siitä, millaista hänen elämänsä on.
Dawkinsin näkemys on helpompi hyväksyä, jos ymmärtää sen näkökulman, mikä hänellä on. Hänen mielestään nimittäin syntymätön lapsi on verrattavissa sikaan. Syntymätön lapsi on Dawkinsille vain solumassaa, ei suinkaan ihmiselämää.
Tämä on ikävä kyllä näkemys, joka on suuressa suosiossa nykyään. Naisille, jotka ovat vaikean valinnan edessä miettiessään aborttia vaihtoehtona valehdellaan, että abortin kohde ei ole lapsi ollenkaan vaan vain jonkinlaista alkeellista solumassaa. Kuitenkin lapsen kaikki geneettiset ominaisuudet silmien ja ihon väristä lähtien on määritelty jo hedelmöityksessä, vaikkakaan kaikki ominaisuudet eivät ole läheskään kehittyneet. Biologinen tosiasia on, että elämä alkaa hedelmöityksestä; siinä täysin uniikki ihmisyksilö on saanut alkunsa. "Alusta asti kyseessä on olemukseltaan täysin valmis (vaikkei vielä täydellisesti kehittynyt) ihminen." (Hyviäuutisia)
Syntymättömän lapsen sydän alkaa lyömään ja hänellä on aivotoimintaa jo seitsemännellä viikolla. Kun päästään kymmenenteen viikkoon lapsella toimii jo kaikki elimet. "Tämä kaikki tapahtuu siis kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Tämän jälkeen mitään uutta ei enää kehity tai ala toimia naisen kohdussa. Lapsi vain kasvaa ja odottaa pääsyään kohdun ulkopuolelle. Kaikesta tästä huolimatta tässä vaiheessa käytännössä kuka tahansa nainen voi päättää tehdä abortin, ja näitä abortteja kutsutaan vielä 'aikaisiksi'." (Hyviäuutisia)
Dawkins on twiitannut useasti aiheeseen liittyen sen jälkeen, kun hänen kommenttinsa sai aikaan mediamyllytyksen. Yhdessä twiittauksessa Dawkins toteaa:
"Jos abortti olisi todella sama asia kuin lapsen murhaaminen, kukaan ei suosisi sitä. Eikö ole ITSESTÄÄN SELVÄÄ, että sinä olet kadottanut pointin?"
Niin. Jos tämä ajatusmalli todella olisi kaikilla ihmisillä, meillä olisi varmaan edelleen orjia ja mahdollisesti holokaustikin. Dawkins ei kykene viemään ajatustaan johdonmukaisesti läpi (ainakin toivon niin). Saman ajatusmaailman omaavia kommentteja löytyy historiasta varmasti paljonkin:
-Jos orjat olisivat todella ihmisiä, kukaan ei ajattelisi, että he eivät ole ihmisiä.
-Jos juutalaisten murhaaminen todella olisi sama asia kuin ihmisen murhaaminen, kukaan ei suosisi sitä.
Dawkinsin argumentti yksinkertaisesti katkeaa Humen giljotiiniin: Siitä, miten asiat ovat, ei voida päätellä, miten asioiden pitäisi olla. Se, että Dawkinsia verrataan Hitleriin, lyö mielestäni reilusti yli, mutta en kykene kieltämään, etteikö väitteessä jotain minimaalista perää olisi.
Jeesus kuoli jokaisen ihmisen puolesta. Aivan jokaisen. Jeesuksen ristintyö tuo todellisen tasa-arvon kaikille. Jeesus ei pelastanut ketään hänen ansioidensa mukaan, vaan armosta. Jeesus ei rakasta ketään ihmistä hänen ulkoisien ominaisuuksien, älyllisen kyvykkyyden tai suoritusten ansiosta. Jeesukselle jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas täysin riippumatta hänen ominaisuuksistaan.
"Kun vammainen lapseni oli täyttänyt kolme vuotta, ymmärsin ensimmäisen kerran, että hän tekee minusta naisen. - - Koko persoonallisuuteni, uskomukseni, arvoni, tekoni ja menneisyyteni avautuivat katseltavakseni uusin silmin ja nyt ymmärsin, että olinkin elänyt hirvittävässä itsepetoksessa miltei koko elämäni ajan. Vasta nyt tajusin, mitä merkitsee olla aito, kaunis ja puhdas nainen. Lapseni haavoittuvuus avasi minut hänen pehmeälle ja täysin pyyteettömälle rakkaudelleen, jonka suojissa uskalsin särkyä vielä kerran - noustakseni naiseuteni aamuruskoon kuin ihmeellinen feenikslintu." -Isaela (Minkä arvoinen on ihminen? s. 320)
"Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani,
sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään,
olivat kaikki päiväni jo luodut."
(Ps. 139:16)
Onhan näitä erilaisia mielenkiintosia väitteitä siitä, kuinka esim. kehitysvammaiset pitäisi kaikki tappaa, koska ovat heikompia kuin muut ja koska se olisi vähän kuin luonnonvalintaa "vain vahvimmat pärjäävät/selviävät/saavat lisääntyä" –logiikalla. Ei ihan uppoo muhun kyllä.
VastaaPoistaMutta hei, sä kirjotat kyllä todella hyvin ja vaikuttavasti! Annat todella paljon ajattelemisen aihetta ja perustelet kantasi, katsot asioita monelta kantilta. Ehdottomasti yks mielenkiintosimpia blogeja!
Milja, Justus Life
Kiitos kommentista ! Maailma kyllä vilisee nykyään jos jonkinnäköistä argumenttia ja ajatusketjua... Ja kiitos palautteesta! Hyvä, jos olet löytänyt blogistani jotain lukemisen arvoista :)
Poista